Köyhällä ei ole varaa sairastaa. Marko Korvela.
 VD arkistokuva
Kun
ihmisiltä kysytään elämän tärkeimpiä asioita, on terveys vähintään
kolmen kärjessä. Moni on tänä päivänä myös valmis maksamaan paremmasta
terveydestä “ jos vain varaa suinkin on.Alkuviikosta julkaistu
Into-pamfletti Terveys kaupan luo katsauksen terveydenhuollon
globaaleihin trendeihin, jotka vaikuttavat myös kotoisessa Suomessa.
Kirjoittajakaksikosta
Outi Hakkarainen työskentelee Kehitysyhteistyön palvelukeskuksessa
Kepassa, Meri Koivusalo puolestaan on kansainvälisen terveyspolitiikan
asiantuntija. Pamfletin päähuomio kohdistuu siihen, miten kansainväliset
rahoituslaitokset ja säätiöt muokkaavat kehittyvien maiden
terveydenhuoltojärjestelmiä.
Rahaa riittää yksittäisten tautien
tutkimukseen ja teknisiin innovaatioihin, mutta ei kehittyvien maiden
perusterveyspalvelujen turvaamiseen, summaavat Hakkarainen ja Koivusalo.
Rahoittajatahot
kuten Maailmanpankki ajavat voimakkaasti yksityistä
terveyspalvelutuotantoa julkisen kustannuksella. Tämä kasvattaa
entisestään terveyden luokkaeroja köyhien ja rikkaiden välillä.
Yksityisellä rahalla omat intressit.
Ohjelmistojätti
Microsoftin omistajan Bill Gatesin ja vaimonsa Melindan perustama
säätiö on maailman suurin avustuksia jakava yksityinen säätiö. Sen eräs
päätoimiala on globaali terveysohjelma, johon säätiö on käyttänyt
kaikkiaan 24,5 miljardia dollaria. Ohjelman kautta rahoitetaan
stipendejä, tutkimusohjelmia ja muita hankkeita. Hakkaraisen ja
Koivusalon mukaan ongelmana on, että YK:n alaisen terveysjärjestö WHO:n
kautta kulkee vain murto-osa rahoituksesta.
Gatesin säätiö onkin
hyvä esimerkki niin sanotusta hyväntekeväisyyskapitalismista, jossa
ryvettynyt yritys voi ostaa itselleen hyvää omatuntoa ja parempaa imagoa
rahoittamalla esimerkiksi syöpä- tai aids-lääkkeiden tutkimusta.
Harvemmin kukaan kyseenalaistaa yksityisen rahan omia, voitontahkoamisen
turvaamiseen tähtääviä motiiveja. Outi Hakkarainen kertoo, että
esimerkiksi lääketeollisuuden intressit voivat poiketa suuresti yleisen
terveyspolitiikan kannalta järkevästä toiminnasta.Terveysshoppailu
tarkoittaa tilannetta, jossa länsimaiden rikkaat käyvät hoidattamassa
itseään kehittyvien maiden edullisilla terveyspalvelumarkkinoilla, jotka
valtaosalle maan omia asukkaita ovat hinnoiltaan saavuttamattomissa.
“ Maiden kannattaisi ennemmin panostaa omaan kansalliseen, julkiseen terveyspalvelujärjestelmään, sanoo Meri Koivusalo.
Oppi tulee OECD:stä.
Suomi
ei saa suoraan rahoitusta Maailmanpankilta eikä IMF:ltä, mutta
terveyspalvelujen yksityistämisen trendi on ajautunut meillekin
erilaisten ajatushautomoiden ja konsulttien kautta.Koivusalon mukaan
esimerkiksi SITRA on ollut innokkaasti soveltamassa muun muassa OECD:stä
peräisin olevia markkinaperusteisia ratkaisuja, kuten Uutta julkista
johtamista (New Public Management) ja tilaaja-tuottaja-malleja.Jostain
on syntynyt yleinen käsitys, että julkinen sektori on yksityiseen
verrattuna kalliimpi ja tehottomampi. Koivusalo muistuttaa, että näyttö
puhuu esimerkiksi terveyspalvelujen osalta aivan toista.
Tiedonantaja / Marko Korvela / 31.5.2011
VD
Uutinen lisätty 01.06.2011 |